Kevät on jokiaavalla ihanassa vaiheessa: lumet sulaa ja linnut palaavat etelästä, joutsenet ovat tulleet ja kohta kuuluu kuovin huudot.
Varhain aamulla koittaa lähtöpäivä. Lähdön lähestyessä muistuu mieleen kaikenlaista mitä pitäisi muka välttämättä tehdä ennen lähtöä. Nyt on vain vedettävä henkeä ja uskottava, että olen valmistautunut matkaan niin hyvin kuin voin, kaikki menee hyvin ja kotiväkikin pärjää.
Repulle tuli painoa kahdeksan kiloa. Katkolahjehousuiksi löytyi Fjällrävenin Sipora Ladyt ja keltaisia kengännauhat löytyivät vasta tänään. Reppu menee ruumaan ja muutamat käsimatkatavarat laitoin kangaskassiin. Huomenna iltapäivällä olen Pariisissa. Kaksi kertaa on mielessä käynyt ajatus, että mihinkähän olen ryhtynyt. Yritän laitaa viestiä jostakin matkan varrelta, onhan niitä nettikahviloita.
Sortavalan ortodoksinen kirkko 2010 |
Hei,
VastaaPoistarentouttavaa matkaa sinne Jaakobin tielle.
H.Hessen sanoin: On lumousta joka matkaan lähtö,
se auttaa elämään, se meitä suojaa...
Hyvää Pääsiäistä!
Tv P.H.
Reippaat on erikseen... Toivottavasti sinulla on kaikki sujunut suunnitelmien mukaan vai etenetkö tajunnanvirtatekniikalla... Nauti kesästä ja matkan mukanaan tuomista hetkistä... Täälläkin rupesi nyt tarkenemaan. t Elina
VastaaPoista